Huh onpas mennyt aikaa tässä edellisestä postauksesta. Kiirettä on pitänyt, kaikenmaailman synttärit ja tentit ja työtkin ja Oulun matkat...

Tosiaan, kolmekymppisiä viettettiin heteroystävällisessä homoravintola Pinkissä, kiitos sen firman markkinointi tms päällikön, joka sattuu olemaan kaverini. Hauskaa oli, ja standuppiakin nähtiin a la Riku Sottinen. Hyviä oli vitsit! Boolia riitti sen verran, kun tarvittiin ja ravintola taisi saada aika hyvät tulot tältä ajalta siltikin, porukkaa oli varmasti lähemmäs sata henkeä... Kiitos kaikille vieraille tätäkin kautta, jos sattuu lukemaan. Lahjaksi tuli ainakin talvirenkaat nisukkaan, Meiran pipo (JEE!) sekä runsaasti osallistumista kuluihin.

Tarkkaa työtä tuo boolin tekeminen.

Viime viikonloppuna sitten lähdettiin Ouluun saakka katsomaan, josko sieltä ne agilitytulokset tulisivat. No, jälleen kerran eivät tulleet mutta olen kuitenkin tosi tyytyväinen. Kaikki neljä rataa oli onnistuneita (tai no, ei kai ne ole onnistuneet jos virheitä on tullut...) ja taas jälleen kerran läheltäpiti. Viikonlopun virheteemana oli pujottelu.

Ensimmäisellä radalla muistaakseni sössin heti alun itse. Kahden hypyn jälkeen kepeille sisäänmenossa tyrkkäsin koiran kolmanteen väliin, hyvä minä.Tällä radalla taisi tulla myös yksi rima. Rataprofiili itsessään oli simppeli, ei erityisiä ohjauskuvioita, sen kun juoksi. Toisella radalla tein, kappas!, keppivirheen, tällä kertaa toisiksi viimeisellä esteellä. Harmittavaa... Alla tietenkin puhdas rata. Putkesta ulostullessa ohjasin "varmistellen" koiran väärälle puolelle, ettei vaan toistuisi ekan radan sössiminen. Olisi pitänyt vaan antaa koiran itse löytää tiensä... Perhana. Tällä toisella radalla sain kivat vekkaukset ja optimoitua koiran reittiä hyvin.

Sunnuntai alkoi vähän samoissa tunnelmissa. Ensimmäisen radan kuvio alkoi hyppy-hyppy-kepit (kuten lauantain ensimmäisellä radalla) ja päätin visusti olla pilaamatta koiran menoa. Ja onnistuin! No, kusahdus tapahtui sitten toisessa päässä, eli Remo/minä hätäili edessä olevaan pussiin ja viimeinen keppi jäi pujottelematta. Hylsy siis tästä. Itse nimenomaan sisäänmenon jälkeen ajattelin, että nyt en perhana pilaa tätä hätäilemällä lopussa, ehkä sitten hätäilin kuitenkin? Video on olemassa mutta siinä ei ihan näy, sen verran kaukaa kuvattu. Persaus sentään. Hyvät kontaktit tässä(kin)!

Sunnuntain toinen rata oli kympin arvoinen, tämä oli ehkäpä huonoin radoistamme. Kontaktit meni aivan viduralleen, ja yksi virheistä tulikin puomin ylösmenolta. Tätä ennen oli juuri tippunut rima, syytä en oikein tiedä. Putken jälkeen hyppy, yritin kyllä ohjata huolellisesti, mutta koiralla ehkä vielä putkelta ryysäys päällä? Tiiä näistä. Sairaan hyvin onnistuin takaaleikkauksissa, tällä radalla oli parikin paikkaa, joista varsinkin ensimmäinen aiheutti monille ohjaajille ongelmia, koirien päällejuoksuja jne. (Kuva alla, suuntaa antava). Sain Remon käännettyä todella hienosti keinun jälkeen vekaten hieman, siitä takaaleikkauksella toiselle hypylle ilman mitään kädenvaihtoja ja takaisin takaaleikkauksella A:lle. Jee!

Yhteenvetona näistä skaboista:

Positiivista

+ Hyvä fiilis. Ei jännitä liikoja. Saan pidettyä itseni kurissa ja tehtyä radat lähes kuten olen suunnitellutkin.

+ Remo toimii hyvin paikassa kuin paikassa. Maneesin häly ym stressi ei vaikuttanut kisaratoihin, toki ahdasta oli joten en hengaillut turhia sisäpuolella koiran kanssa.

+ Remo. Reissaaminen sujui hyvin. Hotellihuoneessa kolme urosta (joista yksi pentu), ja Remo oli ihan OK, siis Tykin kanssa nimenomaan. Saattoivat jopa hengata vapaana, pysyttelivät omilla puolillaan huonetta ihan vapaaehtoisesti. Ei ollut tarvetta uhoilla, lenkillä mentiin kaikki kolme vapaana ihan ongelmitta, jopa samoja pissoja yhdessä haistelivat. Kuula-pennun kanssa keksivät hauskan leikin hotellilla: "hypitään sängyillä ettei osuta lattiaan ollenkaan", hehehe

+ Neljä hyvää rataa. Ohjauskuviot on kunnossa, Remo kuuntelee todella hyvin ja ohjautuu sinne minne pitääkin (tai ei pidä, riippuen ohjauksesta...)

+ Hyvä seura!

 

Negatiivista:

- Ei vaan tule niitä perkuleen tuloksia. Miksi sössin?? miksi??? Pitääkö uhrata lisää agilityjumalille?? Parempi tietysti lähellä kun ei ollenkaan lähellä.

- Remo haukkui aivan hulluna hotellissa kun jätettiin koirat odottelemaan (sitruunapanta oli tyhjä). Panta kyllä tehosi jonkin verran, mutta silti. EI hyvä.

- Tää on aika huono: Keinulla huimasi joka radalla. Jäi hidastelemaan keskelle estettä ja äkkiä juoksi pois keinulta, kun tuli maahan, ei siis ottanut kovin hyviä kontakteja (=lainkaan) alastulolla. Keinuun täytyy keskittyä nyt ja pistää se kuntoon, Remo ei mikään jänishousu kuitenkaan ole. Jotain nyt on tullut epävarmuutta siihen, en tiedä mistä, ehkä joskus saanu ikävän täräyksen? Tämä tehotreeniin.

Huolimatta tuloksista tai lähinnä niiden puutteesta, onneksi joku sentään onnistuu! Meidän Enni nimittäin KÄYTTÖVALIOITUI sunnuntaina!!! MAHTAVAAAAAAAAAAAA!!! Otan tietenkin lähes kaiken kunnian itselleni , sen verran ollut maalimiehenä ja itseasiassa tutustutin heidät hakuharrastukseen... Ja tietenkin kaikki ne epätoivoisten tilitysten kuuntelut ja tsemppaukset ja muut... Juu, melkein kuin itse olisin tehnyt tämän siis.

Vielä loppuun muitakin hyviä uutisia, diplomityöprojekti on lopulta loppusuoralla. Muutamia pikku muutoksia ja yksi parin sivun lisäkappale ja avot, joulukuussa neuvostoon ja hyväksytettäväksi. Jepujee! Maanantaina oli myös viimeinen tentti, katsotaan nyt meneekö läpi... Hengitystä en pidättele.