Uudet vuodet ja anoppilakäynnit lusittu! Noei, Parikkalassa oli jälleen mukavaa ja rentouttavaa ja koirat sai ulkoilla sydämensä kyllyydestä vaikkakin pakkasta oli sen 25 ja yli melkein koko ajan. Uuden vuoden paukkeet eivät häirinneet, tosin aika hiljaista siellä olikin. Remo puolen yön poksahteluissa vähän levottomasti haukahteli, taisi jotenkin kuvitella, että joku on pyrkimässä taloon sisälle. Nimittäin kun lähdettiin sitten 00:30 jo ulkoilemaan (juu, hiljaista oli siellä pelloilla ja hihnassa toki mentiin), niin ei kyllä välittänyt kyliltä kuuluvista paukutteluäänistä tuon taivaallista. Nääs oli niin paljon jännempiäkin juttuja! Eli viihtyy siellä pelloilla hössöttäen jänisten jälkiä, eipä ehdi ressaamaan. Ima ei sisällä kuullut mitään mistään, mutta ulkoillessa kovempia paukkuja vähän hermostuneena kuulosteli. Summa summarum: ei siis mitään erityistä onneksi. Ilo on paukkuarattomat koirat!

Eilen sitten nämä lähtee Pieksämäelle asti tottelevaisuuskokeisiin, täysin hullua. Pakkasta -20 ja enemmän ja 3 tunnin ajomatka. Onneksi tuli sentään tulosta niin ei harmita niin paljon Ja mukava tietysti nähdä noita kasvattajia ja muita tuttavia. Remo teki oikein mukavan suorituksen ja saatiin 175 pistettä alokasluokassa. Nyt sitten mietin että jaksaisiko hakea sen TK1:sen vai menisikö avoimeen. Vai lopettaisi tähän. Ei nuo tottelevaisuudet oikein ole minua varten, ihan tyhmää hommaa, vaikkakin arvostan toki niitä jotka siitä tykkää ja sitä jaksaa treenata... No sen verran päätän, ettei kyllä Pirkanmaan ulkopuolelle enää lähdetä tokon takia, ellei nyt joku Varkausreissu siihen tule kaupanpäälliseksi.

Tässäpä nämä yksittäisliikkeet, tuomari ei kommentoinut liikkeistä mitään joten nämä on omia arvailuja. Johtuneiko pakkasesta vai onko normaalia tuomarin käytäntöä, en tiedä tuota.

  • Luoksepäästävyys: 10. Istua tapitti vaikka aiemmin juoksu(tm) tarkastuksessa ei olisi halunnut antaa kassejaan kokeiltavaksi millään
  • Paikallamakuu: 10. Jee! Tuomari sanoi pienestä haistelusta, mutta antoi kuitenkin kympin. Remo ryhdikkäästi tuijotti minua kuitenin 90% ajasta.
  • Hihnassa seuraaminen: 9. Alussa vähän höpöilyä ja lopun täyskäännöksen jälkeen hyppäsi puolen metrin päähän. Muuten oikein hyvät perusasennot ja seuraaminen hyvää.
  • Seuraaminen vapaana: 10!!! Siis kymppi! I'm so proud! Videolta katsoinkin pariin otteeseen, seuraamispaikka pysyi todella hyvänä koko ajan ja kontakti erinomainen, pysähtymisissä suorat perusasennot ja käännökset teräviä. WAU!
  • Maahanmeno: 8. Muuten oikein hyvä, mutta piti kaksi kertaa käskeä ylös. Kontakti valmistelevassa osuudessa parani vaan koko ajan.
  • Luoksetulo: 8. Tästä olen kyllä vähän eri mieltä tuomarin kanssa. Tuli suoraan eteen (liian lähelle sitten?) ja sivulle tulossa hyppäsi mua vasten vähän, mutta meni suoraan sivulle kuitenkin. Ymmärrän toki, että lähtee vähän tuosta vastenhypähtämisestä muttaettä kaksi pistettä?? En allekirjoita. Tämä tässä tokossa justiinsa minun mielestäni mättää. Tuomarin subjektiivinen arvostelulaji!
  • Seisominen: 9. Tai saattoi olla kymppikin, lappu on kotona. Tässä ei mielestäni ollut nokan koputtamista, ja jos olikin ysi niin en tiedä mistä on tiputtanut pisteen.
  • Hyppy: 5. No tämä meni sitten ihan reisille vaikka edellisenä iltana hallilla kertailtiin. Ekalla käskyllä vähän katsoi sitä estettä ja liikahti kohti mutta palasi sivulle. Toisella käskyllä hyppäsi, mutta seisomiskäskystä huolimatta peruutteli ja piti kalastella koiraa, että pääsen sivulle Kuitenkin hyvin perusasentoon käskystä jne. kunhan ensin olin päässyt siihen sivulle hehe. Vitonen kuitenkin vaikka "vähän" oli häsäystä.
  • Kokonaisvaikutelma: 9. Tässä se tuomari sitten sanoi jotain, mutta sekin lause on unohtunut. Jotain "kokonaisvaltaisesti oikein hyvää yhteistyötä". En siis kuunnellut enää kun olin vaan iloinen, kun meni niin hyvin ja että se oli ohi. Olisi tietysti pitänyt muistaa kuunnella edes tässä.

Että sellasta! Otsikko viittaa sitten maanantaina jäällä sattuneeseen välikohtaukseen. Remon mielestä meitä kohti jäällä kävelevä mies oli epäillyttävä ja komennosta huolimatta karkasi pelottelemaan tyyppiä. Kulkija ei välittänyt kyllä, seisahtui vaan kun Remo tuli kohti haukkuen. No, minä välitin ja kun koira tuli luokse niin alkoi sellaiset tupenrapinat ja kurinpalautukset, että vielä seuraavanakin päivänä Remo liiskautui lattiaan, kun vähän ärähdin iltapäivällä jostain hössöttämisestä. Prkl.