OMG meinaan repiä pelihousut ja/tai kuolla nauruun, kun katson juuri näitä koirankoulutusohjelmia (Liv, juuri nyt). Jokaisessa on tasan yksi ongelma: omistaja. Ja omistajan johtajuusongelma. "meidän fifi puree kaikkia eikä anna isännän tulla sänkyyn voivoi". Öööö no jos vaikka kieltäisit sitä puremasta? "Meidän fifi puree vieraita ja kusee sänkyyn ja nylkyttää mun jalkaa ja räyhää kaikille eikä suostu syömään muuta kuin hanhenmaksaa eikä päästä lähelle kun on varastanut alushousut". No jos vaikka kieltäisitte sitä puremasta? Laitetaan jäähylle kun naapuri tulee kylään? Pistäisi eri huoneeseen yöksi? Syöttää nappulaa ja jos ei suostu syömään, kuolkoon nälkään? Tämä koirakuiskaaja on ehkä hauskempi noine kuiskailuineen ja suhinoineen, mutta samat johtajuusongelmat toistuu... Hohhoijaaaaa. En edes väitä itseäni erityisen hyväksi koiranymmärtäjäksi tahi -kouluttajaksi mutta hei haloo, missä se maalaisjärki oikein on? Hmm nyt koirakuiskaaja laittoi juuri pelokkaan unkarinwizlan uimaan, veti vaan altaaseen, saatan ehkä ensi kesänä tehdä saman imalle. "Ima-fifi ei ikinä ole uskaltanut tulla uimasilleen, enkä ole väkisin vienyt ettei se saa traumooja" köh köh...

No, nyt voi sitten kehuskella omilla koirankoulutustaidollaan lisää. Sunnuntailenkin yhteydessä löysin taas aivan mainioita ulkoilureittejä ihan lähialueelta! Taskussa oli mukana kampa (juu joo ei ole normiesine, mutta mahtuu kivasti taskuun) sekä pohjallinen. Tallasin koirille ison alueen sammaleiseen metsään, vein Remon kanssa yhdessä molemmat esineet. Esineitten etsintähän on ollut Remon kanssa huonoissa kantimissa, eli en ole jaksanut panostaa koulutukseen. Tällä toki tuon ensimmäisen kappaleen idea vesittyy... Nyt siis takaisin peruskoulun penkille. Ensimmäisellä lähetyksellä koiralla kysymysmerkki pään päällä, pyörii edessä muutaman metrin päässä. Sitten pienen rohkaisun avulla tajusi mitä pittää tehdä ja haki pohjallisen, myös toisella lähettämällä kamman. Remo on niin hauska, kun se kyllä mielellään tekee ja yrittää eikä pienestä lannistu, nytkin onnessaan kanteli pohjallista ja toi iloisesti minulle Ensin pitää vaan saada perille mitä halutaan, Remohan tekee sitten kyllä maailman tappiin saakka. Lopuksi ima sai vielä hakea esineet, Irmelin suosikkihommaa!

Eilen tulin kipeäksi, olisikohan jo neljäs flunssa tänä vuonna. Koirat siis vähällä ulkoilulla. Kävin PIrkkahallin koirakentällä sillä välin kun isäntä vei digiboksin huoltoon verkkokauppaan. Lyhyesti seuraamista alkuun, sen jälkeen itse asiaan eli hyppyjen ja noutojen harjoitteluun. Otin Remolla alokasluokan hyppyä jossa vahvistin seisomista joka viime toko-kokeessa kusahti. Tässäkin sujui kyllä, kun tajusi taas mitä haluan. Sitten noutoa, tässä yritin saada vauhtia lisää, nostatin lempirätillä ja heitin kapulan pitkälle kauas ja usutin perään. Ihan ok, voisi kyllä silti olla parempi. Hox hox, pistin Remon kiinni tolppaan ja aloin heittää imalle kapulaa, on siis iman suosikkihommaa tuo noutaminen. Kyllä alkoi Remostakin irrota! Kun sen vuoro tuli taas niin johan pomppas, oli haettava se kapula ja vähän äkkiä ettei ima ehdi ensin ja kerta silläkin oli niin kivaa! Tämä kun alkoi sujua, heittelin kapulaa myös hypyn yli, oikein hyvin hyppäsi ja toi. Lopuksi vielä yksittäin metrin hyppyä sekä A-estettä. A-este oikein hyvin, Remo kiltisti yritti etsiä alastulolla kosketusalustaa... Pitänee jättää pk-puolen rauhaan ettei pilaa agilitysäätöjä, ei kuitenkaan ole vielä mitään pk-kisoja näkyvissä.

Ohhoijaa... "Olen kohdellut fifiä kuin vauvaa!!". Ja yllättyneitä ovat...