Harvassa lajissa pääsee helposti (ja halvasti!) lajin mestarien oppiin. Agilityssa kaikki on toisin! Agilityssa on ihan normipäivä, tai siis viikonloppu, että pääsee Maailman mestarin / Pohjoismaiden mestarin / Suomen mestarin koulutukseen, niin siis jälleen menneenä viikonloppuna. Tällä kertaa meitä ohjeisti Jari Suomalainen, mm-06 ja ties montako kertaa sm-sijoilla. Odotuksia ei oikeastaan ollut, ei ollut yhtään etukäteen tiedossa millainen kouluttaja Jari olisi. Sen verran tiesin, ettei luultavasti ole tulossa mitään kovin teknistä, vrs. Janita Leinonen. Jari kisaa medi-luokassa ja sen vähä mitä ratoja olen nähnyt, niin kovasti perustuu reippaaseen juoksuun ja perusvientiin. Eli hikeä ja kipeät jalat taisi olla tiedossa!

Vähäiset ennakko-odotukseni pitivät paikkansa, lauantaina radat eivät olleet kovin teknisiä, joskin kuitenkin haastavia Paljon tehtiin takaaleikkauksilla ja muutenkin perusohjausta, teki kyllä tosi hyvää pitkästä aikaa! Mitään suurensuuria ahaa-elämyksiä ei saatu, mutta mukava aina päästä uusiin oppeihin. Radan profiili on unohtunut jotenkin, haihtunut aivoista ihan täysin... Enivei, sunnuntaina rata oli hitusen haastavampi lauantailta, ensimmäisellä 15 minuutin treeniajassa ei meinattu päästä mihinkään. Remolle on tullut "kivat" menohalut, jotka huomattiin jo lauantaina, se todellakin jo lukee itse rataa. Eipä tullutkaan enää ihan tuosta vaan vetoihin, alkoi itsenäisesti suorittamaan rataa heti, jos en ollut tarkkana ottamassa sitä mukaan. Esimerkiksi sunnuntain treeneissä (rata alla videona) alussa veti toisen esteen jälkeen kepeille (jaakotus auttoi), sitten A-esteelle nelosesteen jälkeen, sitten kepeiltä väärälle hypylle jne... Sama tosiaan jo lauantaina. Tosi kiva, että on jo irtoamishaluja, itse vaan ei vielä ole muistanut ohjausta muuttaa sen mukaisesti... Mun kiltti poika on aina niin kiltisti tullut mukana mihin viedään... No katsotaan kun kohta päästään ulkokentille, saa lisävauhtia taas. Näyttää muuten videossa todella hitaalta meno, ihmeellisen hiki siinä kyllä tulee ja tuntuu että ihan muka kovaa juoksee. Nämä pätkät viimeiseltä viideltä minuutilta, jossa tehtiin radalta melkein nolla ekalla yrityksellä. Kukaan ei huomaa tietenkään tuota nelosesteen keilausta, eihän... Eikä persiilleen menneitä jaakotuksia ja muita pikkuvikoja

adeina.kuvat.fi/kuvat/Videot/Takut/maijajaremo+%281%29.AVI

http://adeina.kuvat.fi/kuvat/Videot/Takut/maijajaremo+%282%29.AVI

ja vielä yksi pätkä: adeina.kuvat.fi/kuvat/Videot/Takut/maijajaremo.AVI

Sellasta siellä siis. Ennen tätä koulutusta kävin vetäisemässä toisella puolella rakennusta ilmaisen epävirallisen startin, Meirän Halli järjesti kisat. Ima veti ihan hirmu vauhtia! Saatiin myös nolla, mutta palkinnot arvottiin niin ei tullut pokaaleja Remon kanssa meni vähän huonommin, rataantutustumisaikaa oli n. 50s eikä se ihan riitä Remon kuvioiden katsomiseen (seliseli).

Perjantaina korkattiin "jälki"kausi. Ei niitä ehkä kukaan alan tosiharrastaja jäljiksi kutsuisi, mutta kuitenkin. Lenkillä huomasin lumien sulaneen jo melko hyvin ja nappasin keppejä taskuun. Tein hakkuuaukealla pienen jäljen johon Remolle tiputtelin kepit, ja jätin muhimaan. Tarkoituksena oli vaan tsekata, miten ne kepit siellä maistuu ja haisee, ja odotuksia oli tasan nolla. Tätä keppien nostoa jäljeltähän me ollaan harjoiteltu tasan kerran, just ennen lumien tuloa yhden lenkin yhteydessä. Näin ollen en olettanut lainkaan, että Remo mitään keppejä haistaa saatikka nostaa. No mites sitten kävikään, ohjastaja meinasi pyllähtää siihen mättäälle, kun Nermokki bongasi ekan, tokan ja vielä kolmannenkin kepin ja innoissaan niitä mulle nosteli. I was all like wtf. Huonosti koulutettu ja silti osasi. Tästä isot propsit Remolle! Tein toisenkin jäljen, joka oli pikkaisen pidempi ilman keppejä, ihan ok oli. Nyt pitäisi oikein ryhdistäytyä ja alkaa harjoitella janan nostoa ja pidempää pätkää, myös mutkat olisi hyvä olla... Kovastihan on tavoitteena osallistua kesemmällä / syksymmällä kisoihin. Lisäksi ihan ihan vähän vielä hienosäätöä esineissä (=täysin pyllyllään) sekä tottiksessa (noudot ja hypyt, eteenmeno kunnolla kuntoon, ampuminen). Ei siis kovin palijoo ei. Hyvin ehtii ja mikäs kiire... Kattoo sit nyt mitä tapahtuu.