Haluatko itsellesi jatkuvan huonon omantunnon? Hanki itsellesi koira! Kuulemma kestävän huonon omantunnon saa myös hankkimalla lapsia, ainakin näin äitini väittää. Mutta helpommalla pääsee hankkimalla koiran!

Meillä nimittäin kävi takkujen vuosikokouksen yhteydessä pitämässä luentoa Elina Karhumäki, koirafysioterapeutti, jonka palveluksia ymmärtääkseni kovin useakin koiraystäväni käyttää. Tosi hyvä luento olikin! Hevosihmisenä ei tullut vastaan mitään kokonaan uuden uutta, hevostaustan kautta on kyllä tullut selväksi, että hyvät alkulämmitelyt, loppuverkat ja muut verrryttelyt ja virutukset on hyvästä ja itse asiassa pakollisia.

Mutta mistäs se huono omatunto sitten tulee? No aivan selvästi tässäkin tapauksessa tieto lisää tuskaa. Mitä pidemmälle luento ehti, sitä huonompi omatunto oli. Pitäisi muistaa harjoitella voimaa ja nopeutta kausittain, pitää lepokausi, lajiharjoitella, jumpata, venyttää, viruttaa, vanuttaa, lämmitellä, jäähdytellä, trampolliinihypellä, jumppapalloilla, agiliidata, kottikärryillä, uida, juosta, pyöräillä, lenkkeillä eri aikakausina... Ja sitten muistaa ettei kisakautena saa voima- yms harjoitella ja joka päivä pitäisi tehdä lihasjumppaharjoitteita ja näin edelleen. Siis nyt hitusen ylikorostin, älkää rakkaat lukijani älähtäkö. Tuli vaan taas niin saakutin saamaton olo, meillähän käydään "vaan" lyhyillä ja pitkillä lenkeillä, juoksemassa silloin tällöin, talvella hiihdetään vähän, kesällä uidaan, heitellään palloa ja keppiä, verytellään ennen starttia ja reeniä ja jäähdytellään. Joskus teen diagonaalivenytyksiä ja Remo pääsee joka päivä koiratanssimaan (=hyppää vasten ja sitten jutellaan ja venytellään ja tasapainotellaan samalla). Käydään myös kerran viikossa treeneissä ja kesällä yritän pari kertaa, joista toinen on oma tekniikkatreeni. Mutta kaikki nämä aivan ilman suunnitelmaa.

Pitäisi. Tehdä. Kuntokalenteri. Pitäisi myös käydä kaksi kertaa viikossa treenaamassa, mielummin hyppytreenejä toinen niistä (tässä ikuinen pahanomantunnon toinen perussyy, hyppytekniikkatreeni). Pitäisi joka päivä venyttää ja huoltaa. Pitäisi ostaa fillari, että pääsee juoksuttamaan. Pitäisi myös treenata eri agitekniikat kuntoon, ja pujottelukin on aina kesken.

Pitäisi myös pestä ikkunat ja siivota vaatehuone. Taidan ottaa kupin kahvia ja lähteä kohta tuohon lähimetsään lenkkeilemään. Jos ottaisi pari puunrungon päällä tasapainoiluharjoitusta siinä samalla...

Ps. Luennosta innostuneena menin lähimetsään kokeilemaan omien koirien tasapainoa (jota voi siis harjoittaa esim. puunrungon tai vaikka kiven päällä, koira istuu, seisoo tms tasapainoilee siinä). Remo oli ihan että "Apua mun tassut ei pysy iik ei pysy tässä, hösöhösö ARGHHHH" ja mitäs Ima aka perässähiihtäjä töpsyttelijä. Hyppäsi puunrungolle (joka oli vielä vähän liukas lumesta), istahti siihen, sitten ohjeestani seisoi, istui taas, seisoskeli ja vähän liikkui siinä. Ilme kertoi selkestästi että "ai näinkö? ja mitäs seuraavana? Nähty ja tehty on."