Juu det är bara agility den här veckan. Heräsin juhannuksena siihen ihanaan huomioon, että tällä viikolla arki on yhtä juhlaa ja agilityä on joka päivä paitsi maanantaina!

Huomenna perus tiistaireenit (ehkä ihan kevyet kontaktinhiomiset vaan), Minnan nolla-agilitysertikakun ja -kahvin siivittäminä. Onnea vielä tätäkin kautta Minna ja Tykki Keskiviikkona olisi yksi startti HAU open -kisoissa Vandaalla. En tiedä mikä meni kun sinne ilmoittauduin, lähteä nyt sitten ajamaan yhden startin takia vantaalle saakka... Menee varmaan samaan kategoriaan ku lähteä Pieksämäelle yhden alokasluokan tottelevaisuuskokeen takia kylmimpänä talvena... joten saas nyt nähä toteutuuko keskiviikon kisailta. Kokonaisen 8 euroa sitten häviäisin jos jättäisin väliin (mainostivat kesän halvimpana kisana) mutta että kuitenkin jos seliseli pääsis kisoihin...

Torstaina onkin sitten Takkujen järjestämätä FAO open epäviralliset kisat (takut.net/kilpailut.html), jossa taidan pyöriä järjestäjänä, ehkä sitten jopa osallistujanakin, tiiä häntä. FAO -rataa kisataan lauantaina Agirodussa Ylöjärvellä, joten treeni ei olisi pahasta. Ja niin tosiaan, perjantaista sunnuntaihin tärähtää Agirotu, ilmoittauduin heikkona hetkenä kaikkiin tarjolla oleviin kakkosen startteihin sekä joukkuekisaan, joten jokunen startti siellä on vissiin juostavana. Olisiko neljä Remolle ja yksi Imalle?

Tässä onkin otettu aika rennosti ties kuinka kauan, juhannuskin meni ihan mökkeillessä Parikkalan seudulla. Hanna jo mukavasti tiivisti juhannuksen toiminnot, koirat oli ihan liekeissä ja Remohan ei pariin ekaan päivään rentoutunut yhtään, juoksi pitkin pihoja ja touhotti. Siinähän sitten juhannusyönä paloi hihat Heimon kanssa, ja jotain pientä kähinää sai aikaiseksi. Hyvin kuitenkin päästiin tästä yli kun muutama yö kunnolla nukuttiin ja päiväunillekin laitettiin autoon. Muuten olikin ihan rauhallista!

Ainoat sydämentykytykset meille tarjoili Ima, joka sai omaksi yllätyksekseni aivan järjettömät reaktiot Exspot-punkkimyrkystä jonka laitoin keskiviikkona illalla. Olen siis käyttänyt imalle tätä merkkiä joskus ennenkin. Torstaiaamuna luultiin ripulihädäksi, kun koira väänsi takapäätä oudosti ja vinkui, muttei sillä ollutkaan kakkahätä. Olikin myrkytys. Jes. Soittelin tietysti eläinlääkäriin taas kerran, ima oli todella tuskaisen oloinen siinä aamulla... Ohjeena pestä koiraa mahdollisimman paljon, että saadaan myrkkyä pois. Muutaman kerran ehdin pestä pohjia myöten koiran, kunnes lähdettiin juhannuksen viettoon. Ima viettikin koko viikonlopun istuen ja maaten, ei halunnut liikkua ollenkaan. Liikkuessaan aina häntää väänti ja oli vaikeanoloista muutenkin kaikki oleminen. Välillä katsoin että meni paremmaksi, sitten taas huomasin että hetkinen, koirahan on istunut ja maannut jo monta tuntia tuossa vieressä...

Eilen illalla sitten päästiin takaisin kotiin ja säikäytti ihan kunnolla. Otin Iman pois autosta niin rojahti suurinpiirtein niiltä jalansijoiltaan maahan, ei halunnut liikkua ja kiemursi itseään mutkalle. Pesin koiran taas kerran shamppoolla, ei tuntunut auttavan vaan vinkui, läähätti ja oli edelleen tuskainen... Hengittäminenkin oli raskasta. Alkoi jo ihan itellä hikeä pukata pintaan, kun tuntui niin kipeältä eikä mitään enää voinut tehdä. Yöunille koira kuitenkin rauhoittui kortisonitabletin jälkeen, kiitos vaan Marille Lappeenrantaan, aina voi ihanaan etähoitajaamme luottaa. Tänä aamuna Ima ei vieläkään suostunut nousemaan esim. aamuruoalle ilman käskytystä, kyyhötti vaan eteisessä. Kun pääsi kupille niin söi kuitenkin ihan normaalisti (kuten oli tähänkin mennessä tehnyt). Töissä soittelin taas Reviiriin, ja lisäksi konsultoin taattua tietolähdettä eli internettiä. Sieltähän löytyi sitten keskustelufoorumit pulollaan eri kohtaloita, koirilla takapään ja hännän tyven halvausoireita sekä hengitysvaikeuksia ja muuta mukavaa. Onneksi tuntuu olevan ohimenevää muiden kirjoituksista päätellen, noin viikossa koirat oli palautuneet ennalleen.

No, ehkä tästä taas selvitään säikähdyksellä ja säikähdetty onkin! Alla olevasta kuvasta näkyy masentunut sairastaja, muut koirat piti laittaa mölkyn ajaksi häkkiin mutta imaa ei paljon vähempää olisi voinut kiinnostaa!

Nyt vaan sitten kohti parempia päiviä, tänään oli jo illalla huomattavasti parempi ja käytiin vähän uimassa lähirannalla. Rauhallisesti kuitenkin otetaan.