Helpotuksen huokaus, Remo on palannut lähes entisekseen. Sunnuntaina jo aamutoimille normaalihkosti nousi mukaan, eli terveen merkki? Myös jääkaapille tuli viivana kytikselle, kun se aukaistiin. Se, jos joku on sairautta ollut, kun esim. lauantaina ei eväänsä lotkauttanut eteisestä, kun keittiössä puuhailin No, nyt ollaan takaisin päiväjärjestyksessä eli et voi salaa tehdä mitään keittiön suunnalla. Ell kanssa sovittiin, että pidetään lääkityksestä nyt taukoa ja n. viikon päästä punkteerataan pissanäyte. Oireeton on kuitenkin ollut tuon pissaamisen suhteen.

Ima on ollut sitten ihan tulessa, kun on päässyt ykköspaikalle... Sunnuntaina olin kuunteluoppilaana omalla kentällä Minnan Garret-koulutuksessa ja ima oli siellä seuraneitinä ja lopussa myös vähän koekappaleena. Tietty piti ihan osallistua Remon kanssa alunperin, mutta... Joka tapauksessa, Ima oli ihan onnesta soikeana kun sai olla mukana touhussa. Kentän reunalla istuskellessa on (ikävä kyllä) oppinut kerjäämään kaikilta uhreilta, siitä varmaan johtuu myös kentältä karkailu.. Hyi minua kun olen aina kaikille antanut luvan syöttää   kurssin lopuksi ima pääsi demonstroimaan 2by2 -keppiharjoitusta, sehän ei osaa hakea kunnolla sisäänmenoja eikä oikeen kunnon tekniikalla pujottele, joten ajattlein ettei voi olla haittaa jos vähän sotketaan lisää. Muuten ihan hyvä idea, mutta tämä treeni perustui naksutintyyppiseen koulutukseen jossa koiran pitää itse tarjota ratkaisua, ja olisi kyllä mennyt loppupäivä jos oltaisiin odoteltu iman ratkaisua. Istui vaan ja nökötti, ei pienintäkään liikahdusta kohti keppiväliä... Nooooo, sattuhan näitä! Ei olla naksuteltu pitkilleen, niin kovin kovasti eivät koirat mulle tarjoa mitään temppujaan. Kun muut oli lähteneet, jäin hetkeksi vielä kokeilemaan ja kyllähän se sieltä sitten irtosi, sain koiran tarjoamaan ja naksuttelulla aktiovitumaan mukavasti. Tästä innostuneena naksuttelin pitkästä aikaa eilen illalla kotosallakin lenkillä! Ima oli ihan fiiliksissä! Lisäksi kentällä kokeilin muutamia ohjauskuvioita joita muut olivat harjoitelleet jo päivällä, ima oli naksuttelusta johtuen (?) virkeänä ja teki mielellään. Korpelan maksapihvitkin ehkä innoittivat.

Hauskinta oli vaan jotenkin se (okei, tää on varmaan jonkun muun mielestä ihan daa tylsä juttu), että Ima käyttäytyi kuin mikäkin oikea agilityborderskolliekoira. Ja siis en tarkoita vireystasoltaan, vaan sillä kun treeneissä näkee käsittämttömiä koiria jotka hengaa vapaana kentän laidalla omistajan läheisyydessä sillä aikaa kun joku reenaa täysillä radalla vieressä. minnan kanssa kun reenailtiin niin en pitänyt koiraa hihnassa, ima hengasi rauhassa kentän laidalla ja mun läheisyydessä, ei lähtenyt mihinkään hömppäämään eikä häirinnyt radalla olevaa koiraa. Lisäksi myös muiden treenejä seuratessa vieressä katsojina olleet koirat (myös nartut!) eivät sitä häirinneet mitenkään, kaikki olivat ihan sovussa. Mikähän on tullut??!! lauantainakin tädin maatilalla käydessä ei välittänyt pätkääkään Pimu-koirasta, vaikka ennen on nartut olleet YÖÖÖÖÖK. Tosin Pimu on 11-v ja todella passiivinen tyttö. Remo oli kyllä oikein ihastunut tähän rauhalliseen ja yhtä leveään kuin pitkään sekarotuiseen vanhaan narttuun Olisi halunnut astua... Taitaa hitusen hormoonit hyrrätä miehellä!