I think, ladies and gentlemen its time that we looked into the future. That's right old pal, let's look to the future!

Tässä on ny ihmetelty monta päivää, että herrasiunaa, myöhä ollaan siis kolmosluokkalaisia ja tokossakin uudet tuulet pitäisi puhaltaa. Heräsin sunnuntaina siihen tietoon, että jee me ollaan kolmosissa mutta mitäs nyt?? Tähän asti kaikki tavoitteet ovat liittyneet oikeastaan tähän, ensin tavoitteena oli saada ykkösten nollat (ja niitähän sitten yritettiinkin), ja sitten tietty kakkosissa kolmosten sijanollat. Kakkosistahan nuo nollat sitten surahti niin nopeaa (viisi kisapäivää meni ja 9 starttia), ettei edes ehtinyt valmistautua tulevaan. Ja nyt se tuleva siis on tässä. Toisin sanoen tavoitteita ei ole, ja mitäs nyt tehhään?

Tiistain treeniporukalla sitten "ei ihan kuin Strömsössä"-kakun ääressä mietittiin, ja esim. koutsin mielestä sm-nollat ei ole yhtään hassumpi tavoite. Itse vähän olen nyt kelaillut, että jos saadaan paketti kasaan niin ei kai se ole kovin kaukainen ajatus, se sm. Lähitavoitteet kuitenkin laitetaan siihen, että saan edes ekan nollan kerättyä ja jos ei edes sinne asti ajattele vaan pyritään saada tehtyä ehjää ja hyvää, tulee sitten nollat tai ei. Yksittäisesti kuvioista tai asioista treenilistalla ovat:

- Kepit, hirmu pelottavia sisään- ja ulostulokulmia ja käännöksiä näkee kisoissa, hui!

- Kontaktit, aina listalla, kisamaisemmat ja vaikeammat treenit näihin

- Vauhti ja liikkuminen. Lisää vauhtia, oma liikkuminen ja koiran ohjaaminen, ei tarvii viedä joka esteelle taas erikseen vaan lähetyksiä ja ennakointia itseltä! Pitänee ostaa Simpalta uudet agilitykengät

- Radanlukutaitoa, siis sitä kun tutustutaan rataan kisoissa ja pitäisi tietää mitä aikoo tehdä missäkin. Ja vielä suorittaa ne ajatellut jutut.

- Tekniikat. Aika hyvin haltsussa erilaisia ohjaustekniikoita, mutta eipä koskaan voi olla liikaa :)

Homma on siitä kivalla tolalla, ettei meillä ole mitään selvästi heikointa kantapäätä. Jotain heikompia kohtia toki, mutta ei mitään superongelmia.

Eli toisin sanoen tavoitteet ovat epämääräiset , katsotaan mihin tämä tästä lähtee rullaamaan. Tokossa sitten... Heikot tottelevaisuuskoulutustaitoni tulevat ihan justiinsa vastaan, ehkä hinkkaan noita avon liikkeitä mutta tylsäääääää! Katsotaan jos viikonlopun leirillä joku ehtisi vähän neuvoa voi-liikkeitä tai josko talvella ottaisi ihan osaa johonkin tokohommaan? Ehkä, ehkä.

Ja ne pk-tavoitteet? Taisi olla että tälle syksylle kisat, mutta no way! Niin persiilleen mennyt maastoissa viime kertoina, että motivaatio lähestyy nollaa. Katsotaan tätäkin viikonlopun jälkeen, jos olisi viisaampia meille kertomassa. Tottista on kyllä kiva tehdä, olisiko siihen pelkästään kisoja?

Sitten vielä pieni kisaraportti menneen sunnuntain piirimestis joukkuekisoista. Molemmat koirat osallistuivat, ima joutui varasijalta toiseen joukkueeseen ja remo olikin jo vakkarina. Remon joukkueen tulos oli aika huono, kolme hylsyä ja yksi 5vp. Itse kuuluimme tuohon heikompaan tulksen tehneisiin. Järjetöntä sikailua, jätin esteen taakse ja ehtinyt edes kunnolla askelta ottaa niin suikkasi ohi törkeästi!! Jumankekkale!! Siinä kirosin hetken ja pyörittiin, sitten oli vaan pakko antaa anteeksi ja jatkaa matkaa kun oli joukkuekisasta kyse. Perhanan rakki!! Hylsy tuli pituudelta, heitin vähän huolimattomasti ja itse jo etenin, tuli pituuden välistä ulos ja hyppäsi jos seuraavan hypyn, vitonen olikin jo siinä alla kepeiltä. Muuten ihan kivasti. Iman joukkue oli jännittävästi kolmantena ja piti yrittää hyvää tulosta ankkurin paikalta. Noooo, muuten olis varmaan ollut ihan ok, mutta putkeen meno ei iman mielestä ole kovin kivaa silloin kun olen ns. väärällä puolella. Kymppi tuli sitten siinä putkensuulla pööpöilystä prkl, vitonen vielä lisää kepeiltä kun ihan varta vasten tyrkkäsin väärälle puolelle. Eli aika pask*sti meni iman osalta, joukkueen sija oli lopulta 4.

Parikin eri ihmistä ehti jo lauantaina kysyä, aionko jatkaa kisailua iman kanssa nyt, kun ollaan eri luokassa Remon kanssa. Hyvä kysymys! Sen pidemmälti pohtimatta vastasin, että tuskin. Tähänkin mennessä se on ollut ihan satunnaista, omissa kisoissa halvalla tai yksi startti joskus ja jouluna. Muutenkaan viitsinyt maksaa hirveitä, joten aina jos ei ole saanut paljousalennusta kisamaksuista, on ima jäänyt kotiin. Nyt vieläkin herkemmin.

No mutta tulipas tästä pitkä postaus... Seuraavat skabat ovat ehkä 5.9. Jyväskylässä tai Helsingissä ja sitä seuraavan viikonloppunakin taitaa olla vapaata kalenterissa. Mutta saas nyt nähdä =) Inhottavaa kun syksy tulee, on ollut IHANA kesä, tykkään lämpimästä ja auringosta, inhoan syksyä ja pimeää ja kosteutta YÄKKKK... Ei ole helteet häirinneet, vaikka vähemmälle on juokseminen ym jäänyt. Nyt pitäis sitten kestää hirvikärpäsiä ja märkyyttä, ei kiitos. Onneksi piristyksenä lokakuussa A-luokan reissu Tallinnaan ja sen lisäksi ratsastusleiri Jämsässä, lisäksi tietty kaikkia kivoja koirajuttuja ja häitä ja... Mukava syksy tiedossa säistä ja vuodenajasta huolimatta.